tutkimus

Yli 50 vuotta sitten aloitti tri Ralph Heinicke, biokemisti, jolla on kasvifysiologia erikoisalanaan, trooppisten kasvien tutkimuksensa. 1950 – 1986 hän teki tutkimusta Dole-ananas –yhtiölle, ananaksen tutkimuslaitokselle sekä Hawaijin yliopistolle.

Ananas-hedelmässä hän tapasi siihen saakka tuntemattoman aineen, alkaloidin, jonka todisti elämälle välttämättömäksi. Hän antoi sille nimen xeroniini. Tri Heinicke huomasi, että noni oli parempi xeroniinin lähde ja omisti koko sen jälkeisen tutkimuksensa tälle hedelmälle.

Tri Heinicken tutkimus on osoittanut, että nonihedelmä sisältää suuria määriä xeroniinin, proxeroniini sekä proxeronaasi-entsyymien esiasteita. Yhdessä ne muodostavat paksusuolessa xeroniinia. Xeroniinin ansiota on että yhteistyö aminohappojen ja proteiinin välillä toimii niin, että jokainen proteiini/valkuaisaine saa sille kuuluvan tehtävän. Noni on erittäin ravintorikas elintarvike, joka sisältää 40 kertaa saman verran proxeroniinia kuin ananas ja täten on selkeästi paras elintärkeän proxeroniinin lähde, joka tunnetaan.

Tri Heinicke huomasi, että Tahitilla kasvava noni sisältää enemmän proxeroniinia kuin muualla maailmassa kasvava. Tri Scott Gersonin tutkimus on osoittanut, että Ranskan Polynesiasta peräisin oleva noni sisältää vähintään 20 % enemmän proxeroniinia kuin muualta peräisin oleva noni. Monet riippumattomat tutkimus-tulokset osoittavat yksiselitteisesti, että Ranskan Polynesiassa on maailman hienoin ja voimakkain nonihedelmä.

Xeroniini on suhteellinen pieni alkaloidi, joka on hyvin aktiivinen ja välttämätön, jotta kaikki elimistön solut toimisivat oikealla tavalla. Alkaloidit ovat typpipitoisia aineita, pääasiallisesti kasvien tuottamia.

Näitä fytokemikaaleja käytetään ainesosina monissa nykyajan lääkkeissä. Tri Heinicke onnistui eristämään tämän erityisen alkaloidin ja määrittelemään sen tarkan kemiallisen rakenteen. Tri Anne Hirazumi-Kimin tutkimus on osoittanut että noni käyttö johtaa suurten typpioksidimäärien vapautumiseen immuunijärjestelmästä. Nobel-palkinnot v 1998 ja 1999 menivät tutkijoille, jotka ovat selvittäneet juuri typpioksidin tärkeää osuutta elimistössä ja miten proteiinit kulkeutuvat soluihin.

Tri Heinicke havaitsi, kuten aiemmin mainittiin, että xeroniini on erityisen hyvä terveydelle ja sitä esiintyy luonnossa kaikissa eläimissä ja kasveissa. Hän huomasi että ihmiskehon kyky itse tuottaa xeroniinia tiettyjen hedelmien raaka-aineista on rajallinen ja että iän, stressin ja heikon ravinnon myötä elimistön xeroniinitaso laskee. Tavallinen nykyruoka ei sisällä riittävästi proxeroniinia. Monia xernoniini-synteesissä tarvittavia mikroravinteita tuhoutuu kun käytettynä keinolannoitteita ja kun maa köyhtyy, kasveja viljellään sekä valmistettaessa elintarvikkeita teollisesti aina vaan enemmän.

Xeroniini-järjestelmä on hyvin monimutkainen ja herkkä. Jos järjestelmästä puuttuu pienikin osa niin mikään ei toimi. Riittämätön xeroniinin saanti johtaa siihen, että sairaudet pitkittyvät ja että vammat paranevat hitaammin, minkä takia laadukkaan proxeroniinin saaminen ravinnosta olisi välttämätöntä. Proxeroniini-tutkimusten edelläkävijänä tri Heinicke vastaa nykyään ainoasta tunnetusta menetelmästä mitata proxeroniinin esiintymistä.

Laajoja tutkimuksia on siis meneillään, mikä on saanut monet nykyajan tutkijat kunnioittamaan nonin ainutlaatuisia parantavia ominaisuuksia, sen sisältämien runsaiden fytonutrientti- ja entsyymimäärien ansiosta.

Noni-tutkimusta on ollut 1950-luvulta alkaen johtavissa instituutioissa Ranskassa, Hollannissa, Saksassa, Irlannissa, Taiwanissa, Japanissa, Itävallassa, Kanadassa ja Hawaijilla. Ennen 1950-lukua olivat nonihedelmän terveysvaikutukset suurin piirtein tuntemattomia ihmisten keskuudessa länsimaissa. Lisääntyvän tutkimuksen sekä ensimmäisen laajan nonimehun valmistuksen ansiosta, joka aloitettiin 1996 *censored* toimesta, on tieto nonista levinnyt ympäri maailmaa.

Vuonna 1993 teki eräs japanilainen tutkijaryhmä selvityksen raportissa ”Cancer-letters” siitä kuinka heidän tutkimuksensa osoittivat, että noni on tehokkain 500:sta trooppisesta kasviuutteesta ehkäisemään kasvainten kasvua. Pari mielenkiinoista ainetta nonissa ovat skopoletiini ja damnacantal, joilla molemmilla on todettu olevan kasvaimen kehitystä ehkäisevä vaikutus. Hedelmä sisältää aminohappoja, jotka tärkeitä hermovälittäjäaineiden dopamiinin, serotoniinin, noradrenaliinin, tyroksiini ja melatoniinin.

Vaikuttaa solutasolla

Noni vaikuttaa solutasolla säätelemällä solun toimintoja vaikuttamalla myönteisesti vahingoittuneiden solujen eheytymiseen. Hedelmällä on todettu olevan vaikutusta mm. kivunlievityksessä, tulehduksen ja mikrobien kasvun ehkäisyssä (bakteereja ja parasiitteja vastaan) sekä hyvin tehokkaana antioksidanttina ja adaptogeeninä, joka lisää elimistön vastustuskykyä stressiä ja sairauksia vastaan. Tähän päivään mennessä on hedelmästä kartoitettu n. 250 erilaista ainesosaa, vitamiineja, mineraaleja, hivenaineita, entsyymejä, hyödyllisiä alkaloideja ja kasvisteroleja sopivassa suhteessa.

Adaptogeeninä noni auttaa elimistöä palauttamaan elinten normaalin toiminnan, homeostaasin. Nonin on mm. osoitettu laskevan korkeaa verenpainetta, tasoittavan verensokeria ja vähentävän lihaskramppeja. Sillä on myönteinen vaikutus myös ruoansulatus- ja lisääntymisjärjestelmiin, maksaan, sappeen, haimaan sekä hengitykseen, sisäeritykseen, sydämeen ja verisuoniin sekä hermojärjestelmään. Noni lisää muun ravinnon, lisäravinteiden, yrttien ja lääkkeiden imeytymistä ja vaikuttaa synergisesti ravintolisien ja lääkkeiden kanssa.

Tri Neil Solomon on amerikkalainen lääkäri, jolla on 30 vuoden kliininen kokemus.
Juuri hän on viimeisimpien kymmenen vuoden aikana vastannut suurimmasta osasta sen tiedon keräämisestä ja selvittämisestä, jota yksittäisillä ihmisillä, lääkäreillä ja eläinlääkäreillä on alkuperäisin tahitilaisen nonimehun vaikutuksista ihmisiin ja eläimiin.

Vuonna 1999 hän selvitti kirjassaan Noni, Nature´s Amazin Healer viideltäkymmeneltä lääkäriltä ja 10 000 potilaalta koottuja tuloksia. Esimerkkinä voidaan mainita, että 92% 8327 potilaasta, jotka nauttivat ko. nonimehua ensisijaisesti saadakseen lisäenergiaa ja 89% 1593 ruoansulatusongelmista kärsivää potilasta huomasivat olonsa selvästi parantuneen.

Laaja ja jatkuvasti lisääntyvä tutkimus vahvistaa tämän ikivanhan trooppisen yleisaineen lähes ihmeitä tekeviä vaikutuksia. Erittäin tärkeitä tekijöitä on myös mm. että tahitilaista nonimehua valmistava yhtiö jatkuvasti tarkkailee noni-hedelmän kasvuympäristöä sekä myös poimijoita, jotka tarkalleen tietävät, milloin hedelmät ovat parhaimmillaan ja miten niitä on käsiteltävä. Tärkeää on tietenkin käytetyn hedelmän ja valmiin mehun korkea proxeroniini-pitoisuus.

Nonimehu on ainutlaatuinen adaptogeeni ja antioksidantti. Se edistää elimistön emäksisyyttä, alkaloitumista. Siinä on matala GI ja se on hyvä kivunlievittäjä, ehkäisee tulehduksia, säilyttää ihon kosteutta ja vahvistaa immuunijärjestelmää.

Kaikki tutkimukset ovat osoittaneet, myös EU:n uuselintarviketutkimus, että korkealaatuinen tahitilainen nonimehu on turvallista kaikille kaikissa olosuhteissa, myös lapsille, raskaana oleville sekä imettäville ja että se ei suurinakaan annoksina aiheuta mitään haitallisia sivuvaikutuksia.

This post is also available in: englanti

Leave a Reply

Your email address will not be published.

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>